KOTKA 9.9.2018


TURKU sprintti 22.9.2018


NAANTALI 23.9.2018

Helsigin Kalamaraton voitettiin 28 lajilla

Hopeajoukkue AC Delirium, voittajat Onks se pohjas, kolmoseksi tullut Species Fishing Team, kilpailujohtaja Matti Halonen sekä lajituomarit Jussi T. Pennanen ja Lauri Urho.

Kalat olivat varsin oikullisella syömäpäällä Helsingissä viikonvaihteessa, sen huomasivat Kalamaratonin kilpailijat pääkaupungin vesiä yötä päivää kolutessaan. Vuoden 2018 voiton vei salolaisjoukkue Onks se pohjas kaikkiaan 28 erilaisella kalalajilla.

Kalamaratonissa ennätykset eivät paukkuneet tänä vuonna, jos toki saaliskirjo muodostui jälleen varsin rikkaaksi. Kaikkiaan tuomaristolle tuotiin näytille 32 erilaista kalalajia. Joukkoon mahtui paljon vähemmän tuttuja kaloja, kuten piikkimonneja, vaskikaloja ja liejutokkoja.

Moni hyvinkin tavallinen laji sen sijaan saattoi olla tiukassa. Kilpailujohtaja Matti Halonen kertoi, että moni joukkue joutui pyytämään esimerkiksi särkeä kisan viime hetkiin saakka, ja jotkut joutuivat jopa pettymään.

"Kilpailu oli äärimmäisen tasainen tänä vuonna. Kakkossija ratkottiin lopulta aikasäännön perusteella, sillä peräti kuusi joukkuetta ylsi 27 lajiin. Johtopaikka vaihtui kisan kuluessa useaan otteeseen", Halonen kertoi.

"Tänä vuonna voitto meni ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kun voittojoukkue tuli Salosta. Samoin aikasäännön kannalta tärkeät ensimmäiset kymmenen lajia toi joukkue Joensuusta, Lesnan Naputtajat." 

"Lämpimän veden lajit, kuten suutari ja ruutana, olivat tavallista helpompia näillä säillä. Sen sijaan kylmän veden lajit - siika, kuore, made - puuttuivat kokonaan. Lämmin sää harvensi erityisesti päivällä monien lajien iskuhaluja. Kaloja jopa nähtiin jaloissa, mutta syötti ei kiinnostanut", lajituomari, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho arvioi.

Kaikkiaan Helsingin Kalamaratoniin osallistui 60 joukkuetta. Kilpailu pidettiin nyt 18. kerran. Tapahtuman järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.


27.5.2018

 

Kotkan maratonin voitto 25 lajilla

Kotkan Kalamaratonin voitto saatiin tänä vuonna 25 kalalajilla. Kisakalojen joukkoon mahtui myös SE-painoinen piikkimonni.

Kotkan Kalamaraton meni jännittäväksi kilpailuksi viimeisille minuuteille saakka. Voitosta kilvoitteli kolme joukkuetta liki tasoissa. Voittajaksi julistettiin lopulta joukkue Kalavale 25 lajilla. Samaan tulokseen ylsi kaksi edellistä maratonia Kotkassa voittanut Species Fishing Team, mutta se jäi toiseksi ässäsäännön perusteella. Joukkue Sorvan Kyttäys jäi pronssille 24 lajilla.

"Kaikki lajit olivat ruutanaa lukuun ottamatta tiukassa tänä vuonna", voittajajoukkueen kapteeni Tuomas Ovaska kommentoi ykkössijaa.

Kisassa saatiin kaikkiin kolme ässää, siis lajia, jonka vain yksi joukkue onnistui pyydystämään. Näitä olivat kuore (Kalavale), hopearuutana (Team Saka) ja Paula Saarikosken (Heittokala Tarantella) Kymijoesta saama komea 3,5 kilon meritaimen. Tasatuloksissa ässällä on merkitystä, koska se ohittaa kymmenen lajin ilmoitusajan.

Vesa Sivonen (Team Saka) puolestaan pisti piikkimonnin SE-lukemat uusiksi vapavälinein pyydettyjen sarjassa. Hän sai 333 gramman piikkimonnin kotkalaisesta lammesta, ja se ylittää aiemman ennätyksen 29 grammalla. Ennätyskala pääsee polskimaan Maretariumin piikkimonnien seuraan.

Samoin Maretarium sai täydennystä rantanuoliaisesta. Tämä Kotkan seudun merenrantojen läheisyydessä tavattava harvinainen laji on saatu kisassa muutaman kerran ässänä, mutta nyt niitä saatiin peräti kolme. Yksi pääsi Maretariumiin, kaksi vapautettiin valokuvaamisen jälkeen. Kilpailujohtaja Sari Saukkosen mukaan näin monen rantanuoliaisen saaminen ei kerro välttämättä lajin runsastumisesta, vaan kilpailijoiden kasvaneista pyyntitaidoista.

Kilpailu päättyi sunnuntaina puolilta päivin. Kaikkiaan vuorokauden kestäneen Kalamaratonin kahlasi läpi viisitoista joukkuetta. Kotkan kilpailun järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura yhteistyössä Maretariumin kanssa. Ensi viikonvaihteessa on vuorossa Helsingin Kalamaraton. 

>Katso tulokset täältä<

20.05.2018

 

Lauri Urho vuoden kalamies



Vuoden kalamies 2018 on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho. Hän on tehnyt runsaat kolmekymmentä vuotta arvokasta tutkimustyötä kalojen, erityisesti kalantuotannon perustan – kalanpoikasten parissa. Urho on tuonut asiantuntevasti ja kansantajuisesti esille ympäristömuutosten vaikutuksia kaloihin, kalakantoihin ja kalastukseen. 

Viime vuosina Lauri Urho on tutkinut varsinkin haitallisten vieraslajien, mustatäplätokon ja hopearuutanan, levittäytymistä ja runsastumista Suomen vesissä. Lauri Urhon kirjallinen tuotanto on laaja ja kunnioitettava. Hänet tunnetaan myös taitavana ja sinnikkäänä vähemmän tunnettujen kalalajien pyytäjänä.

Vuoden 2018 kalastusopas on pälkäneläinen Otto Blomqvist, jonka kotivesiä ovat Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen koski- ja järvireitit. Otto Blomqvist on innovatiivisesti yhdistänyt tärkeän lastensuojelu- ja nuorisotyön kalastukseen. Blomqvist toimii lastensuojelun ammattilaisena ja kalastusoppaana, ja siten hän pystyy molempia taitojaan yhdistämällä luomaan palveluita, joita Suomessa vain harva kykenee tuottamaan.

Otto Blomqvistin innostava ote kalastusoppaan työhön ja pedagoginen ammattitaito ovat oiva yhdistelmä lapsia ja nuoria kohdatessa. Hänen liikeideansa ”Kalastus voimavaraksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä” voitti Suomen kalastusmatkailun innovaatiokilpailun vuonna 2012. Otto Blomqvist tunnetaan myös taitavana perhokalastajana ja perhonsitojana. 

Arvovaltainen, kalastusalan eri toimijoista koottu raati on valinnut vuoden kalamiehen ja kalastusoppaan vuodesta 2000 alkaen. Vuoden valintaraadin kokoaa Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry. 

Kunniakirjat vuoden valituille luovuttivat perjantaina GoExpo -messuilla eduskunnan puhemies Paula Risikko ja vuosiraadin puheenjohtaja, Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua.

 

LAJIT 2018 REKISTERIIN! 

Hyvää ja lajirikasta uutta vuotta 2018! Ilmoita vuoden 2018 saaliisi SKES:n lajikalastusrekisteriin, joka järjestäytyy vuoden alkupuolella. Fongari voi ilmoittaa siihen aina uuden saamansa lajin ja näin saamme valtakunnallista tietoa, mihin vuosittaisiin lajimääriin parhaat yltävät.

Rekisteriin hyväksytään SM-lajikalastuksen sääntöjen mukaisesti pyydetyt kalat - siis vapavälinein pyydetyt. Kalat on pyydettävä Suomen aluevesien sisäpuolelta. Jos haluat ilmoittaa pyytämäsi lajit, siihen tarvitaan selkeä valokuva saaliskalasta (lajitarkastus tehdään kuvan perusteella), tiedot kalastajasta, saalistuspaikasta ja -ajasta sekä pyyntivälineestä. Tiedot päivitetään vähintäänkin kuukausittain kaikkien nähtäville. Lisätietoja kerromme tammikuussa. Jo ensimmäisestä päivästä alkaen voit lähettää ilmoituksesi sähköpostilla info@skes.fi.

 

 

Komea karppi kruunasi voiton

Timi Laitisesta lajikalastuksen Suomen mestari


Tuusulalainen Timi Laitinen voitti lajikalastuksen Suomen mestaruuden sunnuntaina Kotkassa. Mestari onnistui pyydystämään kaikkiaan 13 eri kalalajia kahdeksan tunnin aikana.

Nyt kolmannen kerran kisattu lajikalastuksen SM oli tiukka kilpailu loppuun saakka. Kaikkiaan kisassa onnistuttiin tavoittamaan 20 eri kalalajia. Ässiä tuli peräti viisi, siis lajeja, jonka vain yksi kilpailija onnistui saamaan saaliikseen. Nämä olivat karppi, suutari, kampela, kivisimppu ja kiiski.

Timi Laitisen mestaruus ratkesi ennen muuta kahdella ässällä. Hän onki Sapokanlahdesta yli 13-kiloisen karpin ja kisan ainoan suutarin. Ässillä hän meni 13 lajillaan kahden muun samaan määrään yltäneen kilpailijan edelle.

Hopea ja pronssi puolestaan ratkesivat aikasäännön perusteella, kumpi oli ensin tunnistanut tuomaristolla seitsemän ensimmäistä lajiaan. Kotkalainen Petri Ristola oli tässä koko kisan nopein, ja hän sai 13 lajilla hopean. Espoolainen Olli Varhimo oli kisan kolmas samalla lajimäärällä.

”Kokonaislajimäärä oli syksyiseksi oikein hyvä. Yllätykseksi voi lähinnä sanoa sen, että esimerkiksi kiiski ja kivisimppu jäivät vain yhden kilpailijan saalislajeiksi. Niitä varmasti näissä vesissä riittäisi”, lajituomari, kalaguru Jussi T. Pennanen arvioi.

Kilpailualueena olivat Kotkansaaren vedet. SM-kisan järjestivät Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ja Kotka Maretarium.


 

Mustatäplätokon SM sadalla yksilöllä



Ari Meskanen nappasi mustatäplätokon SM-onginnan Suomen mestaruuden sunnuntaina. Hän sai saaliikseen näitä eväkkäitä neljässä tunnissa peräti sata.

Vieraslaji mustatäplätokko kotiutuu Suomen merivesiin salamavauhtia. Helsingistä ensimmäiset yksilöt tavattiin vuonna 2009 Kalamaratonissa, ja jo kaksi vuotta niitä oli niin paljon, että lajin SM-kisat voitiin järjestää.

Havainnot mustatäplätokosta ovat runsastuneet merenrannikoilla, ennen muuta satamakaupungeissa. Laji on levittäytynyt Suomeen laivojen painolastivesiessä. Sopeutuvaisena ja aggressiivisena lajina se raivaa itselleen nopeasti elintilaa.

Tänä vuonna SM-kisa siirtyi Helsingistä Naantaliin. Kilpailijoille avautuivat varsinaiset apajat Ukkopekan sillan ja vierasvenesataman väliseltä alueelta. Kun Ari Meskanen nosti mustatäplätokkoja 25 kalan tuntivauhdilla, kakkoseksi sijoittunut Juuso Triipponen jäi vai niukasti hopealle. Meskanen saalisti sata ja Triipponen 97 mustatäplätokkoa.

"Syötteinä käytettiin matoa ja toukkaa, kalastus tapahtui pilkeillä ja ongilla. Mato toimi syöttinä selkeästi paremmin. Ylipäätään nämä kilpailukalat iskivät hanakasti kiinni", kilpailujohtaja Tanja Merikanto kertoi.

Kalojen keskimitta oli kahdeksan senttiä, joten valtaisan suuria yksilöitä ei saatu. Kisan suurin oli Petri Tynkkysen saama 12,8-senttinen yksilö.

"Keskimitta jäi pienemmäksi kuin Helsingissä. Tiettävästi jo Ruissalon edustalta tulee suurempia yksilöitä", Merikanto sanoo.

SM-kisatuloksissa kalojen koolla ei ole merkitystä, vaan kilpailijoiden paremmuus ratkotaan saatujen yksilöiden määrällä.

Mustatäplätokon SM-kisan järjestää Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura. Kisalla halutaan kertoa tästä haitallisesta vieraslajista ja antaa tutkimukselle tietoa lajin levittäytymisestä.

LISÄTIEDOT: Kilpailujohtaja Tanja Merikanto 050-559 9360

LISÄTIETOA MUSTATÄPLÄTOKOSTA: http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.53000/show

 

Yhteistyössä