Törön täsmäonginta

Joissa, jossa töröä esiintyy, sen löytää varmimmin hiekka-/kivipojaiselta osuudelta, jossa virtaus on kohtalaista. Virtapaikkojen matalat niska-alueet, joissa virtaus kiihtyy ennen kiivaampaa virtaa, ovat hyviä törön ongintapaikkoja.

Hyvissä töröpaikoissa vettä on hyvä olla paikassa noin 20 – 50 cm. Vapana paras on 4-7 m teleskooppivapa rantapuuston sallimin ehdoin, että saadaan säilytettyä tuntuma kohoon ilman liikoja löysää siimaa. Kohoksi kannattaa valita kevyt puikkokoho, jonka antenniosa on virtauksessa hyvä havaita, koska koho liikkuu virran mukana hieman kallellaan. Mitään minikohoa ei tarvita, koska törön hanakka tärppi on helppo havaita.

Kiivas syöntitapa

Syötti (mato) kannattaa tarjota siten, että koukun ja alimman painon väliin jää n. 5 – 15 cm väliä veden koko syvyyden mukaan huomioiden. Mitä enemmän vettä, väli voi olla suurempi. Syötin on hyvä uida virran mukana siten, että se laahaa kohon ja painojen perässä joen pohjaa takertuen välillä kiviin tai kasvillisuuteen. Mikäli koho pysähtelee jatkuvasti, on syytä kohottaa syöttiä hieman. Törö tartuu useasti juuri syötin ollessa paikallaan. Syöttiä ei siis kannata heti vapauttaa uimaan.

Oikean tärpin erottaa pohjatärpistä muutaman ensi erehdyksen jälkeen selvästi. Koho ei ainoastaan pysy paikallaan virran johdosta pinnan alle painuneena, vaan liikkuu selvästi eteenpäin. Vapaana virrassa olevaan syöttiin törö tarttuu yleensä muutaman voimakkaan nyppäyksen jälkeen, joiden jälkeen koho painuu veden alle ja liikkuu vastavirtaan.

Suvantopaikoissa töröä kannattaa myös tavoitella läheltä pohjaa. Syöntitapa muutaman kohon hyppäytyksen jälkeen voimakas pinnan alle veto. Syöttinä maistuu hyvin mato. Pientä madonpalasta ei kannata koukun kärkeen laittaa, koska pohjaa pitkin laahaus saattaa irrottaa sen. Koukkuun kannattaa laittaa hyvä pätkä matoa, jota voi pohjassa laahauksen kulutuksen tai tärpin jälkeen korjata jälleen koukun kärkeä juuri ja juuri peittämään.

Ei tuhraannu aikaa uuden syötin asettamiseen, jos kilpailutilanteesta on kyse.

Törö syö aamusta iltaan, mutta parhaiten sen saa iskemään tarjottuun syöttiin alkuillasta.

Teksti ja kuvat: Vesa Karsikas

- Kirjoittaja on vuoden 2009 SE-törön saaja.