TURKU sprintti 22.9.2018


NAANTALI 23.9.2018

www.longinoja.fi

 

Longinoja saa alkunsa Tattarisuon ja Suurmetsän tienoilta, jossa pieniä kaupunkiojia johdetaan suurempaan uomaan. Matkaansa puro jatkaa pääradan ja Fallkullan väliin jäävällä kaistaleella välittömästi asutuksen vieressä. Malminkaaren jälkeen puro halkoo läpi Malmin kulkevien peltoalueiden.

Malmin lentokentältä tulee puron suurin sivu-uoma, joka saa alkunsa Lahden– ja Porvoon moottoriteiden välissä sijaitsevasta pohjaveden-pumppaamosta. Hieman ennen tätä suurinta sivupuroa laskee Malmin teollisuusalueen rajaa pitkin pieni sivuoja, joka on ennen kulkenut aina Teerisuontielle saakka.

Tullivuorentien alittamisen jälkeen uoma muuttuu leveäksi pelto-ojaksi, jossa vesi virtailee hiljalleen kohti Vantaanjokea. Malmin urheilupuiston vierestä laskee pääuomaan toinen merkittävistä sivuojista jonka vedet on peräisin Malmin ydinkeskustan alueelta. Saman kohdan tuntumaan laskee myös toinen pieni oja, joka alkaa putkesta HKR:n varikon kohdalla Tattariharjuntien alta. tulvan tuhoja Valuma-alueesta on suurin osa pinnoitettua ja näin sateiden tullessa uomaan tuleva vesimäärä voi nostaa hetkessä veden pintaa jopa metrin ylöspäin. Suuret tulvamäärät rasittavat puron rantoja ja paikoittain on suuriakin penkkoja sortunut uomaan. Eroosio muokkaa hiljalleen ihmisten suoraksi kaivamaa uomaa puromaisemmaksi. Valumavesien mukana ojaan päätyy myös asutusalueilta ihmisten jättämiä roskia ja välillä uomasta löytyykin paljon sinne kuulumatonta tavaraa.

Longinoja virtaa pitkälti asutuksen väliin jäävällä viherkaistaleella, joka jatkuu koko puron matkan Vantaanjoelle saakka luoden eläimille väylän poikki Koillis-Helsingin. Longinojan laakso onkin Koillis-Helsingin maisemallinen keskus. Pelto-osuuden jälkeen alkaa puron profiili muuttua enemmän puromaisemmaksi. Lehtolaakson pohjalla virtaava uoma kaventuu noin metrin leveäksi ja alkaa virtaamaan kiivaammin kohti Vantaanjokea. Longiojan saunankoski Longinojan parhaat alueet taimenten lisääntymistä ajatelleen ovat tällä hetkellä Latokartanontien ja Kehä I:n väliin jäävällä osuudella. Alueella on iso osa puron pudotuskorkeudesta, ja näin myös sopivia virtapaikkoja kalojen kutupaikoiksi.

Tämän alueen virtapaikkoihin on kunnostustalkoissa tehty sopivia kutusoraikkoja. Longinojaa on kunnostettu vuodesta 2001 alkaen Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Taimentiimin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta. Kunnostuksilla on saatu luotua pohja taimenten luontaiselle lisääntymiselle purossa. Talkookunnostuksissa on ojaan siirretty useita kymmeniä tonneja kivi– ja soramateriaalia kalojen suoja- sekä lisääntymispaikoiksi. Syksyisin merellä vaelluksella käyneitä taimenia saapuu vuosittain kunnostetuille soraikoille jatkamaan sukuaan ja paikoin kaloja on niin paljon, että mahdollisesti uusiakin soraikkoja tarvittaisiin tarpeiden tyydyttämiseen.

Uudenmaan ympäristökeskus on ottanut Longinojan yhdeksi PURO-hankkeen kunnostuskohteeksi. Kunnostettu- ja sen kontrollialue sijaitsevat lähellä kehä I:tä puron alaosilla. Kehä I:n alitettuaan levenee uoma jälleen lähes 4 metriä leveäksi ja madaltuu huomattavasti. Alue kasvaa kesäisin lähes umpeen ja vesi etsii tietänsä kiemurrellen kasvien lomitse.

Alueella on kolme pientä koskea joista kaksi muodostuu siltarumpujen alapuolelle. Näiden koskien luota havaitaan vuosittain koekalastuksissa taimenten poikasia.

Savelan alueen hienoin virtapaikka osuu koirapuiston lähettyville. Puro kaventuu yllättäen alle metrin leveäksi ja syöksähtää puiden lomitse 10 metrin matkan kiivaasti kohti alapuolella odottavaa leveämpää uomaa. Koirapuiston kohdalla olevan siltarummun alle on myös muodostunut matala koskipaikka, joka kaventuu kesäisin kasvavien kasvien takia alle metrin kapeaksi uomaksi. Koirapuiston kosken jälkeen puro jatkaa tasaisena matalana uomana lähes koko loppumatkansa Vantaanjoelle.

Matkalle jää risuista ja romuista kerääntyneitä patoja joiden yläpuolella vesi hieman nousee ja joiden alapuolelle muodostuu virtausta. Ojaan yhtyy vielä yksi sivu-uoma, Pihlajiston suunnalta hulevesiä tuova pieni oja.

Longinoja on pituudeltaan 6.5km ja valuma-alue kattaa 9 neliökilometriä. ei kuvaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käy joka syksy sähkökoekalastamassa Longinojalla. Koekalastuksilla selvitetään onko edellisvuoden kudusta syntynyt taimenen poikasia. Vuosittain ovat tulokset olleet parempia, kuin edellisen vuoden. Longinojan vetovoiman huomaa hyvin koekalastuksien saaliiksi saaduista rasvaevä-leikatuista taimenista. Näitä merkittyjä taimenia istutetaan Helsingin kaupungin toimesta Vantaanjoen Ruutinkoskeen joka syksy. Longiojan talkoiden sponsorina on jo usean vuoden ajan toiminut SeaGood Oy Fort Deli, jonka toimitusjohtaja on viettänyt lapsuutensa puron varsilla.

Teksti ja kuvat: Juha Salonen