TURKU sprintti 22.9.2018


NAANTALI 23.9.2018

Mustatäplätokko (Neogobius melanostomus)

ENG SVE EST DEU
Round goby Svartmunnad smörtbult Ümarmudil Schwarzmund-Grundel

 

Kalamaraton –kilpailussa 2009 saatiin Helsingistä saaliiksi ensimmäisen kerran vähemmän miellyttävä vieraslaji, johon on saatu tottua. Katajanokan rannasta ongittiin kaksikin mustatäplätokkoa, silloin vielä mustakitatokon nimellä.  Se oli heti valtakunnallinen uutinen. Laji oli tavattu vain kerran aikaisemmin Suomesta, vuonna 2005 Saaristomereltä. 

Sittemmin yksi jos toinen kävi onkimassa mustatäplätokon lajistoonsa Skattalta. Pian huomattiin, että niitä sai Helsingistä muualtakin, muutamassa vuodesta vähän joka paikasta. Eikä aikaakaan, kun mustatäplätokko on löytynyt myös Turun ja Kotkan Kalamaratonin saalislistoilta.

Selitys lajin leviämiselle on ilmeinen eikä se tullut tutkijoille yllätyksenä. Kala on tullut meille isojen laivojen painolastivesien mukana. Tämä alkuaan Kaspianmeren ja Mustanmeren asukki tavattiin Itämeressä ensi kerran jo vuonna 1990, se saatiin Gdanskin lahdella Puolassa vilkkaan Gdynian satamakaupungin edustalta.

Mustatäplätokko on levinnyt samasta syystä nopeasti  ja harmiksi asti myös valtameren taakse, Yhdysvaltain ja Kanadan suurille järville (round goby). Se tavattiin St Clair Riverillä vuonna 1990. Sitkeistä yrityksistä huolimatta lajin rynnistystä ei ole onnistuttu pysäyttämään eikä edes hidastamaan.

Kotoisista tokoistamme mustatäplätokon erottaa parhaiten ensimmäisestä selkäevästään, jossa on selkeä musta piste.  Tämä matalan veden pohjakala kasvaa myös varsin kookkaaksi, jopa 25-senttiseksi. Sen pääravintoa ovat simpukat ja pohjan äyriäiset. Mustatäplätokon makua kehutaan herkulliseksi, mutta ainakaan vielä siitä ei ole tullut tavoiteltua ruokakalaa, kenties pienen kokonsa ja vähemmän miellyttävän ulkonäkönsä vuoksi.

Mustatäplätokon merkitystä ravintoketjussa ei Suomen osalta myöskään tunneta. Se voi olla haukien ja kuhien herkkua. Toisaalta se saattaa kilpailla monen kalalajien kanssa ravinnosta ja piilopaikoista. Jotkut lintulajit pyydystävät tätä kalaa tiettävästi ravinnokseen. Ainakin Helsingissä mustatokot, kivinilkat ja kivisimput ovat joutuneet tekemään ahnaalle mustatäplätokolle tilaa.

Mustatäplätokon yksilötiheys on ainakin Gdanskin lahdella kasvanut suureksi (jopa 600 yksilöä aarilla). Sen lisääntymistä ja leviämistä edesauttaa se, että laji suojelee mätiä ja poikasiaan muilta kaloilta. Kutuaika osuu keväästä syksyyn.

 

Kuva: Jukka Halonen