TURKU sprintti 22.9.2018


NAANTALI 23.9.2018

Siika (Goregonus lavaretus)
Goregonus lavaretus

Sve: Sik

Eng: Whitefish

Deu: Grosse maräne, Felchen

Fra: Lavaret


Täsmälleen ottaen pitäisi puhua siioista, sillä Suomesta löytyy useita siikatyyppejä, jotka on tulkittu myös itsenäisiksi lajeiksi. Nämä ovat pohjasiika, karisiika, vaellussiika (kuvassa), järvisiika ja planktonsiika.

Lisäksi Suomen vesiin on istutettu siperialaista peledsiikaa, mutta se kuuluu eri lajiryhmään kuin meidän laveratus-siikamme. Kotoiset siikamme on ulkonäöltään vaikea erottaa, lähinnä ne voi tunnistaa toisistaan kiduskaarien siivilähampaat laskemalla. Esimerkiksi pohjasiialla niitä on keskimäärin 20 kun taas järvisiialla 42.

Siivilähampaiden määrä ratkaisee myös siian ravinnon. Jos siivilähampaita on harvassa, kala erikoistuu pohjaeläimiin kuten vesihyönteisten toukkiin, kotiloihin ja siiroihin. Vastaavasti tiheät siivilähampaat kertovat planktonia syövästä siiasta.

Siikojen kyljet ovat kirkkaan hopeiset ja evät harmaat. Pää on suhteellisen pieni, samoin suu, joka on hampaaton. Muikusta siian erottaa leukapielistä. Yläleuka on siialla alaleukaa pitempi, muikulla päinvastoin.

Siikoja tavataan koko pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosissa. Suomesta niitä löytyy koko maasta, ei kuitenkaan kaikista vesistöistä. Siiat viihtyvät viileässä ja happipitoisessa vedessä. Samassa järvessä voi olla useita siikamuotoja, joiden kutuajoissa ja -paikoissa sekä rakenteessa on eroja.

Periaatteessa nämä kalat pystyvät risteytymään keskenään ainakin kalanviljelylaitoksissa, mutta kutuerot pitävät kannat erossa toisistaan.

Siiat kutevat syys-lokakuussa. Jotkut siikakannat saattavat kutea jopa keskitalven jälkeen, kuten Kuusamon eräissä pikkujärvissä. Siiat kutevat joissa ja järvissä sorapohjalle. Poikaset kuoriutuvat keväällä jäidenlähdön aikaan.

Suurimmiksi Suomesta saaduista siioista mainitaan Kuopion Jälänjärvestä vuonna 1913 saatu kymppikiloinen sekä merestä saadut kaksi 12-kiloista. Toinen saatiin Raippaluodosta 1896 ja toinen Vaasan edustalta 1967.

Siikaa pyydetään ennen muuta verkoilla, mutta se ottaa hanakasti myös perhoon ja pilkkiin. Siika on tärkeimpiä talouskalojamme ja sitä istutetaan eri vesistöihin vuosittain suuria määriä.

Kuva: Teemu Heikkilä