TURKU sprintti 22.9.2018


NAANTALI 23.9.2018

Toutain (Aspius aspius)
Aspius aspius

Sve: Asp

Eng: Asp

Deu: Rapfen

Fra: Aspe


Särkikala se on, vaikka moni sekoittaakin toutaimen jalokalojen heimoon. Toutaimesta kuitenkin löytyvät särkikalojen (cyprinidae) heimon kaksi selkeää tunnusmerkki - kaksiosainen uimarakko ja vain yksi selkäevä.

Syy, miksi toutainta ei heti luokittelisi särkikaloihin, löytyy sen elintavoista. Toutain on vaeltava kala ja se syö pääravinnokseen kaloja. Toutain myös kasvaa särkikalaksi varsin suureksi - viisikiloiset eivät ole tavattomia.

Toutaimelle tunnusomaista on voimakas pyrstö - pää on suhteellisen pieni ja silmät pään kokoon nähden myös pienet. Suomut ovat niinikään pieniä ja niitä löytyy kylkiviivarivistä 65-75.

Väritys taas on särkikalamainen, kyljet ovat hopeiset, selkä tumma ja vatsapuolen evät punertavan ruskeat.

Petokalalle epäominaisesti mutta särkikalalle tyypillisesti toutaimen suusta puuttuvat hampaat.

Toutain on harvinaistunut Suomessa jokien rakentamisen takia. Uhanalaisimmillaan kalaa tavattiin vain muutamasta vesistöstä. Kymijoesta toutain hävisi kokonaan koskien perkausten, järvien vedenpinnan laskun ja jätevesien vuoksi.

Toutain viihtyy isoissa järvissä ja virroissa. Sen olinpaikkoja kesällä ovat järvien pintavedet, vuolteet ja jokisuut. Loppukesällä kalat hakeutuvat virtapaikkoihin.

Toutain hakeutuu virtoihin kudulle heti jäiden lähtemisen jälkeen. Kutupaikat sijaitsevat koskissa ja vuolteissa. Ensimmäisen kesän jälkeen poikaset ovat himpun alle kymmensenttisiä.

Salakka ja kuore ovat sisävesien toutainten perusravintoa. Pintavesissä pikkukalaparvien perässä saalistaessaan toutain saa aikaan komean mosauksen vahvalla pyrstöllään.

Toutain viihtyy vain eteläisessä Suomessa - Kokemäenjoessa se on jo ilmastollisella äärirajallaan.

Siiman päässä toutain on oiva vastus. Se iskee uistimeen ja perhoon. Toisaalta toutain on varsin arka kala, joten sen pyytäminen ei ole kovin helppoa. Monet pyytävät toutainta myös täkykalalla.

Suomen suurin toutain saatiin Kulovedestä 1949 ja se painoi mahtavat 8,3 kiloa. Suurin vapavälinein saatu toutain painoi 6,2 kiloa ja saatiin Kokemäenjoesta 1992 vetouistelemalla.